|
|
Kuhmon elokuvakerho r.y.
Yhdistyksen kymmenennen henkiinherättämisen jälkeisen toimintavuoden kokemukset eivät olleet rohkaisevia. Vuoden 2001 tapaan ei kuluneenkaan toimintavuoden päätyttyä voida poimia kauniita ruusuja taakse jääneen kauden kunniaksi, vaan ainoastaan kasvanutta velkaantumista ja edelleenkin keskeneräisiä hallinnollisia muutoksenhakuja. Runsaasti lisätyötä ja toimintamotiivin horjumista aiheutti paikallinen elokuvakerholiikkeen ja elokuvateatterialan kerhofilmikiistaa 1970- luvun alussa muistuttava, jäljempänä eritelty kirjelmöinti.
Kajaanin elokuvakerhon vuoden 2002 keväälle suunnittelema esityssarja aloitettiin tammikuun 20. päivänä Kari Väänäsen ohjaamalla elokuvalla "Klassikko". Esitystä oli edeltänyt mittava logistiikan (lähinnä filmiliikenteen) suunnittelu sekä asiaan liittyneet laitteiden asennus- sekä markkinointitoimet. Järjestelyjen toimivuus ja heikkoudet tulivat vuoden mittaan testatuiksi. Esitystilaksi vuokrattiin Kuhmo- talon Pajakka- sali. Palkattuun työvoimaan ei määrärahojen pienuudesta johtuen edelleenkään ollut mahdollisuuksia, vaan kaikki tehtiin talkoilla, pääasiassa puheenjohtajan vastatessa sekä valmisteluista että käytännön järjestelyistä.
Vuoden mittaan elokuvakerho rikastutti Kuhmon elokuvatarjontaa seuraavilla elokuvilla:
20.1. Kari Väänänen: "Klassikko" (Suomi 2001)
27.1. Darren Aranofsky: "Unelmien sielunmessu" (USA 2000)
10.2. Wong Kar-wai: "In the Mood for Love" (Hongkong 2000)
24.2. Sandrine Veysset: "Kun on liian myöhäistä" (Ranska 1998)
10.3. Christopher Nolan: "Memento" (USA 2000)
24.3. Baltasar Kormákur: "101 Reykjavik" (Tanska/Ranska/Islanti/Norja 2000)
7.4. Claude Chabrol: "Suklaata, kiitos" (Ranska/Sveitsi 2000)
21.4.Michael Haneke: "Pianonopettaja" (Itävalta/Ranska 2001)
5.5. Benito Zambrano: "Yksinäinen sydän" (Espanja 1999)
Lisäksi esitettiin ilmaisnäytäntönä MTV3:n luvalla Kuhmon Römppäviikon Taiteiden yössä 8.11.2002 Jukka Virtasen ohjaama Spede- klassikko "Millipilleri" vuodelta 1966.
Vuoden mittaan jäsenkortin lunasti 22 henkilöä.
Koska yhdistyksen päättävän elimen eli varsinaisen kokouksen osallistujien määrä on vuosikausia ollut monien muiden kuhmolaisten yhdistyksien tapaan varsin vähäinen, ei yhdistyksen hallituksen kokoonpanossa tapahtunut juurikaan muutoksia. Hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi valitsi 30.3.2002 pidetty yhdistyksen varsinainen kokous Urpo Lankisen tilalle Mirja Lankisen, Jukka Lankisen ja Kirsti Lankisen jatkaessa edelleen hallituksen muina jäseninä. Käytännössä toiminta on ollut pitkälti puheenjohtajan aktiivisuuden ja uhrimielen varassa.
Puheenjohtajan ja yhteistyökumppaneiden aikaa vei keväällä 2002 Kuhmon Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n/Korpikinon Suomen Elokuvateatteriliitto SEOL r.y:lle ja Suomen elokuvatoimistojen Liitto SEL r.yn kautta elokuvatoimistoille lähettämän kirjeen vaikutusten torjumiseen. 20. tammikuuta 2002 päiväämässään, elokuvatilannetta Kuhmossa erittelevässä kirjeessään Korpikino väitti "esitysten olevan täsmälleen samoina aikoina, jolloin Korpikinossakin elokuvaa esitetään", esitysten olevan "päällekkäin", "elokuvakerhon esittävän samoja kaupallisia elokuvia kuin Korpikinokin", "kerhon vaarantavan näin toimiessaan pysyvän elokuvateatterin olemassaolon", elokuvakerhotoiminnan ja erityisesti kerhon puheenjohtajan olevan "uusi uhka" jne. (liite 1.)
Kirjeen tultua eräiden elokuvatoimistojen kautta elokuvakerhollekin tiedoksi siihen pystyttiin vastaamaan ja likipitäin kaikki esitetyt propagandistiset, osin kokonaan perättömät väitteet asianmukaisin dokumentein torjumaan (liitteet 2).
Mainituista liitoista SEL r.y:n hallitus merkitsi kirjeen ainoastaan tiedoksi ja SEOL r.y:n vastauksessa (liite 3.) todettiin "Kuhmon elokuvakerhon harjoittaman elokuvakerhotoiminnan olevan paikkakunnan elokuvatarjontaa täydentävää toimintaa."
Kuhmon Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n johtokunnan keväällä esittämää vaatimusta (liitteet 4. ja 5.)poistaa kerhon Internet- sivuilta "kaikki Sos.-Dem. Työväenyhdistys r.y:tä koskeva aineisto ja kaikki sellainen aineisto, joka jollakin tapaa koskee tai sivuaa yhdistystämme tai yhdistyksen toiminnassa mukana olevia henkilöitä. Tätä on mm. kaikki Elokuvateatteritoiminnasta kertova aineisto, Työväentalon vuokralaisina toimineiden elokuvayrittäjien toiminnasta kertova aineisto ja elokuvateatteriyrityksiä koskeva aineisto kokonaisuudessaan niiltä ajoilta, jolloin sitä on harjoitettu Työväentalossa." ei pystytty toteuttamaan, koska kerhon sivuilla on ainoastaan julkisuudessa aiemmin olleita lehtiartikkeleita, radiouutisia jne. Niiden esillä pitämiseen ei tarvita julkaisun kohteena olleiden kanssa tehtäviä sopimuksia tai lupia, varsinkin kun lähde on mainittu.
Perusoikeuksiin kuuluvien elinkeino-, yhdistys- ja sananvapauden rajoittamiseen tähtäävät toimet ovat yhteiskuntajärjestyksellemme vieraita. Vielä 26.11.2000 pitämässään kokouksessa Kuhmon Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n johtokunta kirjannut pöytäkirjaansa: "Keskustelun aikana todettiin, että elokuvakerhoajatus on hyvä ja toteutuessaan kannatettava lisä Kuhmon kaupungin kulttuuritoimintaan..."sekä edelleen toivoi "kerholle sivistyslautakunnan tukea." (liite 6.) Tämäntapaiset hyökkäykset eivät paranna yhteistyön mahdollisuuksia.
Elokuvakerhon kotisivu http://geocities.com/elokuvakerho toimi toista vuottaan kerhon tiedottajana ja Kuhmon elokuvaelämän tietopankkina. Keskustelun herättämiseen tähtäävistä pyrkimyksistä huolimatta ei elokuvakulttuurista Kuhmossa yleisemmin keskusteltu. Vierailijoita sivuilla kyllä kävi. Kerhoelokuvista laadittiin puheenjohtajan ja Kajaanin elokuvakerho r.y:n kotisivun päivittäjän, media-assistentti Eija Loimun yhteistyönä suunnittelema esittelysivu, jonne molempien kerhojen sivuilta tehtiin hyperlinkki. Elokuvista informoitiin lisäksi julistein ja lehtisin. Myös paikallislehti Kuhmolaiseen toimitettiin elokuvista lyhyt esittely. Niinikään Kuhmo- talo tiedotti kerhon toiminnasta ohjelmalehtisissään ja verkkosivuillaan. Tiedot kerhonäytännöistä toimitettiin niinikään Kainuun Sanomien ja Kalevan viikottain julkaisemiin tapahtumakalentereihin sekä Kainuun Radion menovinkkeihin..
Yhdistyksen käyttövarojen niukkuus ja krooninen rahapula vaikeuttivat toimintaa. Oulun läänin taidetoimikunnalta saatu 500 € avustus Kuhmon kaupungin sivistyslautakunnan 1000 € avustuksen ohella riitti kattamaan ainoastaan hieman yli puolet jo entuudestaankin supistetun sarjan kuluista. Edellisen vuoden näyttöjen perusteella olisi voinut odottaa kaupungin avustuksen nousua, mutta toiveet osoittautuivat hukkaan heitetyiksi. Kaikki kaupunginhallitukselle osoitetut avustushakemukset hylättiin. Kevään 2002 avustuspäätöksen perusteiden oikeellisuutta tutkii parhaillaan Oulun hallinto-oikeus, joka 27.11.2002 antamallaan päätöksellä 12/0555/1 hylkäsi kerhon tekemän valituksen, koskien kaupunginhallituksen 1.10.2001 tekemää päätöstä hylätä syksyn 2001 avustushakemus. Myös sivistyslautakunta ja sen virkamiehet (vapaa sivistystyö ja kulttuuritoimi) vetosivat rahanpuutteeseen, mutta niin kaupunginhallituksen, vapaan sivistystyön kuin kulttuuritoimenkin päätöksistä ja niiden tekotavasta henkii pikemminkin hyvän tahdon kuin rahan puute. Virkamiestyönä syntyneen laatuelokuvien esittämistä koskevan selvityksen (liite 7.) sisällössä on suoranaisia virheitä, "todennäköisyyksiä" ja kannanottoja, joiden ei objektiiviseen selvitykseen pitäisi kuulua. Yhdistyksen velka puheenjohtajalle on vuoden lopussa 1410 €. Kokonaisuudessaan vuoden 2002 toiminta oli edellisvuoden tapaan alijäämäinen. Arvioituja pienemmät vuonna 2002 maksettavaksi tulleet vuoden 2001 filmivuokrat vähensivät vuoden 2001 alijäämää. Yksityiskohdat käyvät ilmi tiliasiakirjoista (liite 8.). Tilintarkastajina edelleen ovat toimineet Matti ja Urho Seppänen.
Yhdistyksen kirja- ja CD-ROM- kokoelmia on edelleen kartutettu berliiniläisen, DEFA:n (Deutsche Film Aktiengesellschaft) palveluksessa olleen yli-insinööri Kurt Enzin lahjoitusten ja kirja- ja kirjeenvaihdon sekä puheenjohtajan omalla kustannuksellaan kesäkuussa 2002 Berliiniin tekemän vierailun tuloksena. Elokuva-arkisto lahjoitti mielellään ylijäämäkokoelmiensa kirjallisuutta Enzille ja lisäksi kerhon kokoelmiin hankittu uusi norjalainen kinotekniikan oppikirja toimitettiin Berliiniin Enzin tutkittavaksi. Tonnityöpaikka-avustusta ei yhdistys tällä kertaa saanut. Iisalmen elokuvaveteraani Sampo Satamon valokuvakokoelman järjestämistä jatkettiin. Muun kokoelman osalta voidaan puhua lähinnä varastoinnista.
Elokuvakerhotoiminnan menestyksellinen ja pitkäjänteinen hoitaminen Kuhmossa edellyttäisi pysyväisrahoitusta. Sitkeästi puurtaen ja yllättävien esille putkahtavien karikoiden välissä luovien toiminta lienee kuitenkin mahdollista. Vuoden 2003 avustukset ja jäsenmaksut eivät riitä edes yhden kauden kuluihin.
Yhdistyksen yhdestoista henkiinherättämisen jälkeinen toimintavuosi. Yhdistykseen ei suhtauduta Kuhmon kulttuurikaupungin päättävissä elimissä vakavasti. Oikeuksien perääminen muutoksenhakuja käyttäen vie aikaa ja voimavaroja, jotka kipeästi tarvittaisiin toiminnan kehittämiseen. 30- vuotisjuhlat pidetään.
Kajaanin elokuvakerho r.y:n kanssa toteutettua ja keväällä 2001 aloitettua esityssarjaa jatketaan ainakin syksyllä 2003. Esityspaikkana tulee edelleen palvelemaan Kuhmo- talon Pajakka- sali. Myös "Koulukino"- projektia viritellään yhteistyökumppaneiden avulla.
Yhdistyksen kokoelmien lajittelua ja hyödyntämistä jatketaan. Kuhmon ensimmäisen elokuvakoneen (Bauer M 5) kunnostus pyritään saamaan alulle. Kirjallisen ja muun aineiston keruuta ja vaihtoa arkistojen välillä jatketaan. Oman filmikopiokokoelman hankkiminen tullee ajankohtaiseksi. Tiedotus Loppuvuodesta 2000 avattua elokuvakerhon kotisivua (http://www.geocities.com/elokuvakerho) hyödynnetään edelleen ja kehitetään Kainuun omaksi elokuvan tietopankiksi. Verkkosivun lisäksi esitettävistä elokuvista tiedotetaan julisteiden, esitteiden ja paikallislehden avulla. Pyritään herättämään keskustelua elokuvakulttuurista yleisemminkin.
Puheenjohtajan aloittaman elokuvaperinteen keruutyön tuloksia julkaistaan kotisivuilla sitä mukaa kun aineistoa valmistuu. Talous Kaupungin elokuvatoimintaan kohdistamien määrärahojen ohjautuessa edelleen miltei kokonaisuudessaan elokuvateatterin talouden vakauttamiseen on harkittavaksi jälleen otettava esimerkiksi sivistyslautakunnan (lähinnä vapaa sivistystyö) osuus vakiintuvaksi toivottavan toiminnan rahoituksessa. Torjuva suhtautuminen on kuitenkin jo näkyvissä. Palkatun työvoimaan käyttöön ei varojen vähäisyydestä johtuen ei ole mahdollisuuksia, vaan talkootyö on edelleen arvossaan. Ns. tonnityöpaikan saantimahdollisuudet selvitellään. Mikäli pysyvää ratkaisua ei rahoitusvajeen kattamiseen löydy, harkitaan syksyllä 2003 kaupallisten näytäntöjen aloittamista. Tekniset valmiudet ja tietotaito ovat olemassa.